Mistä luvut tulevat
Hinta-arvio ei ole mielipide alueen hinnoista. Se lasketaan kahdesta julkisesta tilastosta, ja tällä sivulla kerrotaan tarkalleen mistä, miltä ajalta ja millä ehdoilla niitä käytetään.
Kaksi lähdettä, kaksi eri kysymystä
Kerrostalo- ja rivitaloasunnot hinnoitellaan Tilastokeskuksen osakeasuntojen hintatilastosta (ashi). Se julkaisee toteutuneiden kauppojen keskimääräiset neliöhinnat postinumeroalueittain ja huoneluvun mukaan, ja arvio on tuo neliöhinta kerrottuna ilmoittamallasi asuinpinta-alalla.
Omakotitalot ja tontit hinnoitellaan Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta. Se julkaisee alueella myytyjen asuinpientalokiinteistöjen kauppahinnan mediaanin, mutta ei asuinneliöhintaa, joten omakotitalon arviossa ilmoitettua asuinpinta-alaa ei käytetä laskennassa lainkaan. Sen kerromme myös tuloksen yhteydessä.
Omakotitalolle saadaan luku 2 944 alueella ja 285 kunnassa. Luku on alueen kauppahinnan mediaani, koska Maanmittauslaitos ei julkaise rakennetuista omakotikiinteistöistä asuinneliöhintaa. Ilmoitettua asuinpinta-alaa ei siis käytetä laskennassa, ja tuloskortti kertoo sen.
Osakeasunnon luku on velaton hinta
Tilastokeskus julkaisee osakeasunnoista velattomat keskineliöhinnat. Velaton hinta on kauppahinta, johon on laskettu mukaan osakkeisiin kohdistuva osuus taloyhtiön lainasta.
Jos taloyhtiölläsi on lainaa, myyntihinta on velatonta hintaa pienempi: erotus on yhtiölainaosuutesi. Sanomme tämän tuloksen yhteydessä, koska kyse on kahdesta eri luvusta eikä pyöristyksestä. Kiinteistöissä, eli omakotitaloissa ja tonteissa, tätä eroa ei ole.
Kerrostaloasunnolle saadaan luku 2 224 alueella ja rivitaloasunnolle 2 455 alueella. Oma julkaistu neliöhinta on 532 alueella kerrostaloasunnoille ja 772 rivitaloasunnoille. Tilastokeskuksen neliöhinta on velaton hinta, joten taloyhtiön lainaosuus pienentää myyntihintaa. Muualla käytämme koko kunnan lukua, ja silloin huoneluku ei erottele hintaa ja vaihteluväli on selvästi leveämpi. Sanomme sen tuloksen yhteydessä.
Aineistot ja niiden lisenssi
Molemmat aineistot on julkaistu lisenssillä Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0).
Pitkä lähdemerkintä kuuluu kokonaisuudessaan näin. Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat (ashi), CC BY 4.0; Maanmittauslaitos, Kiinteistöjen kauppahintatilasto 09/2026, CC BY 4.0.
Tuloskortilla lukee lyhyempi muoto samasta merkinnästä. Lähde: Tilastokeskus (ashi) ja Maanmittauslaitos, CC BY 4.0.
Kumpikaan julkaisija ei ole arvioinut tätä kohdetta eikä tarkastanut tätä palvelua. Emme myöskään välitä kummallekaan mitään tietoa siitä, että olet tilannut arvion.
Miltä ajalta luvut ovat
Kummankin tilaston tuorein julkaistu jakso on käytössä. Tiheimmin käydyillä alueilla käytämme neljän vuosineljänneksen jaksoa, muualla vuosilukua, ja tuloskortti kertoo kummasta on kyse ja kuinka moneen kauppaan luku perustuu.
Milloin emme anna lukua
Annamme tänään hinta-arvion 2 958 postinumeroalueella. Kun alueelta on julkaistu liian vähän kauppoja, siirrymme koko kunnan lukuun ja levennämme vaihteluväliä, ja kerromme sen.
Kun kumpikaan lähde ei julkaise alueelle ja kohdetyypille mitään, emme anna markkinatietoon perustuvaa haarukkaa lainkaan vaan kerromme miksi. Mieluummin emme ilmoita mitään kuin luvun, jolle ei ole katetta aineistossa.
Mitä arvio ei ole
Arvio on suuntaa-antava eikä se ole auktorisoidun kiinteistöarvioitsijan laatima arviokirja, asiantuntijalausunto tai sitova arvonmääritys. Se kuvaa alueen hintatasoa, ei tämän yksittäisen kohteen kuntoa, kerrosta tai ikää. Tarkan hinnan sanoo välittäjä paikan päällä.